Kesätoiminta

Yhdistyksellämme on toimintaa myös kesällä. "Kesäkoti Kymppi" toimii Hietasaaressa Mustansalmen rannalla Keulapuomintie 11 90500 Oulu. "Kymppi" on avoinna kesäkuusta elokuun loppuun.
Keskiviikkoisin on toimintapäivä jolloin on mahdollisuus nauttia edullista riisipuuroa marjasopan kera. Laulelemme yhteislauluja ja päivän mittaan touhuillaan monenlaista muutakin ohjelmaa.

Kaikkina päivinä on tarjolla edulliset maukkaat pannarikahvit. 

Kesätoiminnasta vastaa Pekka Kostekivi

Kesäkoti Kympin käyttöaste aukiolokaudella 2023 oli todella vilkas. Käyntejä oli kaikkiaan yli 3200.
Ensi kesänä pyritään tietenkin kasvattamaan kävijämäärää, joten tervetuloa taas viihtymään kesäkotiimme Oulun Hietasaareen.


KESÄKOTI KYMPIN HISTORIAA

Aluksi hieman eri lähteistä kerättyä historiatietoa Hietasaaren synnystä:

"Hietasaaren synty saarena oli pitkäkestoisten luonnonilmiöiden seurausta. Hietasaaret, "sandöar", mainittiin jo kruunun 1600-luvun alussa kaupungille luovuttamien maiden luettelossa. Saaret olivat syntyneet Oulujoen hitaasti kasatessa hienoa hiekkaa joen suistoon. Toinen saarten syntyyn vaikuttanut voima oli maankohoamisilmiö, joka yhä saa vesirajan vetäytymään noin sentin vuodessa. 

Jos itse Hietasaari syntyi hiljalleen, oli saaret mantereesta erottavan Toppilansalmen synty sitäkin dramaattisempi. Marraskuussa 1724 jatkuvien sateiden ja äkillisesti pakastuneen sään vuoksi suppotulva tukki Oulujoen suun nostaen tulvan, joka peitti osan kaupungista alleen. Seitsemän päivää myöhemmin vesimassat puhkaisivat itselleen uuden reitin merelle Toppilansalmen lävitse.
Salmesta, joka oli aikaisemmin ollut vaatimaton puro, tuli syvä voimakkaasti virtaava salmi.

Nykyään yleisesti Hietasaarena tunnettu alue koostui vielä 1800-luvun puolivälissä kolmesta erillisestä saaresta:

  • Pohjoisesta alkaen Toppilansaaren erotti mantereesta Toppilansalmi.

  • Toppilansaaren puolestaan erotti Mustasaaresta Holstinsalmi.

  • Mustasaaren Hietasaaresta Mustasalmi.

  • Hietasaaren Vihreäsaaresta erotti vielä Johteensalmi. 

Myöhemmin 1900-luvulla Holstinsalmi mataloitui ja selkeä raja Toppilansaaren ja Mustasaaren väliltä katosi. Ihmisten mielissä ero säilyi kauemmin, ja osaksi sataman vaikutuksesta Toppilansalmen rannat ymmärrettiin pitkään Hietasaaresta erillisenä alueena. Nykyään on yleistä kutsua Toppilansalmen etelärannalta Vihreäsaaren öljysataman portille ulottuvaa aluetta Hietasaareksi."
(Toppilansalmi-Hietasaari rakennusinventointi 1992, 1993. OKA.)

Kuinka sitten Hietasaarta alettiin järjestelmällisesti asuttaa?

"Jo heinäkuussa 1862 kaupungin talousasioihin ilmeisen hyvin perehtynyt nimimerkki "-m." kehotti Oulun Wiikko-Sanomissa kaupungin päättäjiä ottamaan kaupungin omistaman Hietasaaren tehokkaampaan käyttöön. Kirjoittajan mukaan saari tulisi jakaa tontteihin, jotka vuokrattaisiin halukkaille kaupunkilaisille sen sijaan, että saarta vuosi toisensa jälkeen käytettäisiin hevoslaitumena. 

Lieneekö Wiikko-Sanomien kehotuksilla ollut vaikutusta, vai oliko asia muutoin ilmassa? Joka tapauksessa lokakuussa 1865 maistraatti, kaupungin vanhimmat ja porvaristo kutsuttiin yhteiseen kokoukseen raatihuoneelle päättämään kaupungin omistaman Hietasaaren jakamisesta vuokratontteihin.
Kokouksen ajankohta ilmoitettiin perinteiseen tapaan paikallisessa lehdessä ja raatihuoneen oveen kiinnitetyssä ilmoituksessa. Lisäksi rummunlyöjä kulki "rumputtamassa" ja kuuluttamassa tiedon tiettyjen katujen risteyksissä. Asia oli uusi ja vasta pitkän keskustelun jälkeen "efter en längre discussion" kokous hyväksyi vuokraehdot ja maanmittari Wåhlbergin laatiman kartan".
(Ulla Pohjamo 2014 Esikaupunki moniäänisenä kulttuuriperintönä - Oulun Hietasaari)

"Oulun johtavat perheet muodostivat 1800-luvun lopulla suljetun piirin, jonka jäsenet liittyivät toisiinsa yhteisten intressien kautta. Ylimmän ryhmän muodostivat varakkaat kauppiaat ja teollisuudenharjoittajat, jotka olivat omaksuneet ruotsin kielen liikesuhteiden takia ja erottuakseen tavallisesta kansasta. Nämä kauppiaat kuuluivat mahtavaan Oulun kauppaseuraan, Handels Societeten i Uleåborg, joka omisti ja hallitsi Toppilansalmen satamaa.
Juuri kauppaseuran jäsenet alkoivat ensimmäisinä rakentaa kesähuviloitaan 1850-luvulta alkaen Hietasaarta rajaavan Toppilansalmen rannoille.

Hietasaaren tonttien ensimmäiset vuokralaiset olivat suurimmalta osalta vaatimattomampaa väkeä. Ensimmäinen huutokauppa Hietasaaren Mustasaaren puolen tonteista järjestettiin vuoden 1866 kesäkuussa.
Seuraavina kahtena kesänä pidettiin uudet huutokaupat, joissa tarjottiin vuokralle tontteja myös Hietasaaren puolelta. Vuokraajiksi tuli viitisenkymmentä kaupunkilaista, jotka muodostivat sosiaaliselta koostumukseltaan vaihtelevan ryhmän."
(Ulla Pohjamo 2014 Esikaupunki moniäänisenä kulttuuriperintönä - Oulun Hietasaari)

Yllä viimeisessä kappaleessa mainitussa huutokaupoissa on mitä ilmeisemmin ollut tarjolla myös nykyisen Kesäkoti Kympin tontti. Tuon aikainen osoite on ollut Puomitie 10 ja tontin numero 24. Tuohon johtopäätökseen johtaa seuraavassa esitetyt, Hellman sukuseuran tiedotteista ja Geneanet sukututkimusohjelman sivulta otetut lainaukset:

"Kantaisämme Fredrik Mauritz Hellman oli Hietasaaren Mustansalmen ensimmäisiä vuokralaisia vuonna 1867. Hellmanin tontilla no 24 ei enää ole sen aikaisia rakennuksia. (Hellman sukuseura)

Fredrik Mauritz Hellman (s.1816 Pyhäjoki - k.1898 Oulu)
Ouluun muuton jälkeen Fredrik Mauritz oli vuokrannut kaupungilta huvilapalstan Hietasaarelta, Oulun edustalla sijaitsevalta merensaarelta, ja oli sinne rakennuttanut kesähuvilan, jonne lapset iloisin mielin vanhempiensa mukana riensivät kaupunkielämästä luonnon vapauteen.(Geneanet)

Kuva 1. (Toppilansalmi-Hietasaari rakennusinventointi 1992, 1993. OKA.)

Kertomatiedon mukaan rakennus on siirtynyt vuonna 1950 Heikki Laaniselta Merilän suvulle. Kuinka kauan talo on ollut Merilän hallinnassa ja keitä on ollut omistajina 1950-1985 välisenä aikana, siitä ei ole tällä hetkellä varmennettua tietoa. 

Kuva 2. (Oulun kaupunginarkisto.) Kympin rakennuspiirustukset vuodelta 1908.

Kuva 3. (Toppilansalmi-Hietasaari rakennusinventointi 1992, 1993. OKA.)

Kuinka Kymppi on tullut yhdistyksemme käyttöön ja ajan myötä rakennukset omistukseemme:

"1980-luvun vaihteessa vasemmiston sisäinen hajaannus johti myös eläkeläisjärjestön (Oulun Eläkeläiset ry.) hajoamiseen. Järjestöstä irtaantuneet perustivat uuden yhdistyksen, Oulun työväeneläkeläiset, joka hankki oman kesäpaikan Hietasaaresta entisestä Laanisen talosta osoitteessa Puomitie 10. Politiikan merkitys on sittemmin vähentynyt yhdistyksen toiminnassa ja toimintaan on liittynyt ihmisiä vaihtelevista taustoista." (Ulla Pohjamo)

Uuden yhdistyksen tarkka perustamispäivä on 27.6.1978 ja alkuperäinen nimi on ollut Eläkeläiset ry:n Oulun yhdistys.
Kesäajan toimintaa varten yhdistys on saanut v.1985 Oulun kaupungilta vuokratuksi Hietasaaresta vanhan omakotitalon tontteineen.
Nimen muuttanut kokous on pidetty 20.2.1989 ja uudeksi nimeksi on päätetty nykyisinkin käytössä oleva Oulun Työväen Eläkeläiset ry.
Vuonna 2015 yhdistys osti Oulun kaupungilta tontilla sijaitsevat rakennukset omistukseensa, tontin jäädessä vuokralle.

Oulu 7.10.2017 Teuvo Blomster