Kesätoiminta
Yhdistyksellämme on toimintaa myös kesällä. "Kesäkoti Kymppi" toimii Hietasaaressa Mustansalmen rannalla Keulapuomintie 11 90500 Oulu. "Kymppi" on avoinna kesäkuusta elokuun loppuun.
Keskiviikkoisin on toimintapäivä jolloin on mahdollisuus nauttia edullista riisipuuroa marjasopan kera. Laulelemme yhteislauluja ja päivän mittaan touhuillaan monenlaista muutakin ohjelmaa.
Kaikkina päivinä on tarjolla edulliset maukkaat pannarikahvit.
Kesätoiminnasta vastaa Pekka Kostekivi
KESÄKOTI
KYMPIN HISTORIAA
Aluksi hieman eri lähteistä kerättyä historiatietoa Hietasaaren synnystä:
"Hietasaaren synty saarena oli pitkäkestoisten luonnonilmiöiden seurausta. Hietasaaret, "sandöar", mainittiin jo kruunun 1600-luvun alussa kaupungille luovuttamien maiden luettelossa. Saaret olivat syntyneet Oulujoen hitaasti kasatessa hienoa hiekkaa joen suistoon. Toinen saarten syntyyn vaikuttanut voima oli maankohoamisilmiö, joka yhä saa vesirajan vetäytymään noin sentin vuodessa.
Jos itse Hietasaari
syntyi hiljalleen, oli saaret mantereesta erottavan Toppilansalmen
synty sitäkin dramaattisempi. Marraskuussa 1724 jatkuvien sateiden
ja äkillisesti pakastuneen sään vuoksi suppotulva tukki Oulujoen
suun nostaen tulvan, joka peitti osan kaupungista alleen. Seitsemän
päivää myöhemmin vesimassat puhkaisivat itselleen uuden reitin
merelle Toppilansalmen lävitse.
Salmesta, joka oli aikaisemmin
ollut vaatimaton puro, tuli syvä voimakkaasti virtaava salmi.
Nykyään yleisesti Hietasaarena tunnettu alue koostui vielä 1800-luvun puolivälissä kolmesta erillisestä saaresta:
Pohjoisesta alkaen Toppilansaaren erotti mantereesta Toppilansalmi.
Toppilansaaren puolestaan erotti Mustasaaresta Holstinsalmi.
Mustasaaren Hietasaaresta Mustasalmi.
Hietasaaren Vihreäsaaresta erotti vielä Johteensalmi.
Myöhemmin
1900-luvulla Holstinsalmi mataloitui ja selkeä raja Toppilansaaren
ja Mustasaaren väliltä katosi. Ihmisten mielissä ero säilyi
kauemmin, ja osaksi sataman vaikutuksesta Toppilansalmen rannat
ymmärrettiin pitkään Hietasaaresta erillisenä alueena. Nykyään
on yleistä kutsua Toppilansalmen etelärannalta Vihreäsaaren
öljysataman portille ulottuvaa aluetta Hietasaareksi."
(Toppilansalmi-Hietasaari rakennusinventointi 1992, 1993. OKA.)
Kuinka sitten Hietasaarta alettiin järjestelmällisesti asuttaa?
"Jo heinäkuussa 1862 kaupungin talousasioihin ilmeisen hyvin perehtynyt nimimerkki "-m." kehotti Oulun Wiikko-Sanomissa kaupungin päättäjiä ottamaan kaupungin omistaman Hietasaaren tehokkaampaan käyttöön. Kirjoittajan mukaan saari tulisi jakaa tontteihin, jotka vuokrattaisiin halukkaille kaupunkilaisille sen sijaan, että saarta vuosi toisensa jälkeen käytettäisiin hevoslaitumena.
Lieneekö
Wiikko-Sanomien kehotuksilla ollut vaikutusta, vai oliko asia muutoin
ilmassa? Joka tapauksessa lokakuussa 1865 maistraatti, kaupungin
vanhimmat ja porvaristo kutsuttiin yhteiseen kokoukseen
raatihuoneelle päättämään kaupungin omistaman Hietasaaren
jakamisesta vuokratontteihin.
Kokouksen ajankohta ilmoitettiin
perinteiseen tapaan paikallisessa lehdessä ja raatihuoneen oveen
kiinnitetyssä ilmoituksessa. Lisäksi rummunlyöjä kulki
"rumputtamassa" ja kuuluttamassa tiedon tiettyjen katujen
risteyksissä. Asia oli uusi ja vasta pitkän keskustelun jälkeen
"efter en längre discussion" kokous hyväksyi vuokraehdot ja
maanmittari Wåhlbergin laatiman kartan".
(Ulla Pohjamo 2014
Esikaupunki moniäänisenä kulttuuriperintönä - Oulun
Hietasaari)
"Oulun
johtavat perheet muodostivat 1800-luvun lopulla suljetun piirin,
jonka jäsenet liittyivät toisiinsa yhteisten intressien kautta.
Ylimmän ryhmän muodostivat varakkaat kauppiaat ja
teollisuudenharjoittajat, jotka olivat omaksuneet ruotsin kielen
liikesuhteiden takia ja erottuakseen tavallisesta kansasta. Nämä
kauppiaat kuuluivat mahtavaan Oulun kauppaseuraan, Handels Societeten
i Uleåborg, joka omisti ja hallitsi Toppilansalmen satamaa.
Juuri
kauppaseuran jäsenet alkoivat ensimmäisinä rakentaa
kesähuviloitaan 1850-luvulta alkaen Hietasaarta rajaavan
Toppilansalmen rannoille.
Hietasaaren
tonttien ensimmäiset vuokralaiset olivat suurimmalta osalta
vaatimattomampaa väkeä. Ensimmäinen huutokauppa Hietasaaren
Mustasaaren puolen tonteista järjestettiin vuoden 1866 kesäkuussa.
Seuraavina kahtena kesänä
pidettiin uudet huutokaupat, joissa tarjottiin vuokralle tontteja
myös Hietasaaren puolelta. Vuokraajiksi tuli viitisenkymmentä
kaupunkilaista, jotka muodostivat sosiaaliselta koostumukseltaan
vaihtelevan ryhmän."
(Ulla Pohjamo 2014 Esikaupunki
moniäänisenä kulttuuriperintönä - Oulun Hietasaari)
Yllä viimeisessä kappaleessa mainitussa huutokaupoissa on mitä ilmeisemmin ollut tarjolla myös nykyisen Kesäkoti Kympin tontti. Tuon aikainen osoite on ollut Puomitie 10 ja tontin numero 24. Tuohon johtopäätökseen johtaa seuraavassa esitetyt, Hellman sukuseuran tiedotteista ja Geneanet sukututkimusohjelman sivulta otetut lainaukset:
"Kantaisämme Fredrik Mauritz Hellman oli Hietasaaren Mustansalmen ensimmäisiä vuokralaisia vuonna 1867. Hellmanin tontilla no 24 ei enää ole sen aikaisia rakennuksia. (Hellman sukuseura)
Fredrik
Mauritz Hellman (s.1816 Pyhäjoki - k.1898 Oulu)
Ouluun muuton
jälkeen Fredrik Mauritz oli vuokrannut kaupungilta huvilapalstan
Hietasaarelta, Oulun edustalla sijaitsevalta merensaarelta, ja oli
sinne rakennuttanut kesähuvilan, jonne lapset iloisin mielin
vanhempiensa mukana riensivät kaupunkielämästä luonnon
vapauteen.(Geneanet)
Kuva
1. (Toppilansalmi-Hietasaari rakennusinventointi 1992, 1993. OKA.)
Kertomatiedon mukaan rakennus on siirtynyt vuonna 1950 Heikki Laaniselta Merilän suvulle. Kuinka kauan talo on ollut Merilän hallinnassa ja keitä on ollut omistajina 1950-1985 välisenä aikana, siitä ei ole tällä hetkellä varmennettua tietoa.
Kuva 2. (Oulun kaupunginarkisto.) Kympin rakennuspiirustukset vuodelta 1908.
Kuva 3. (Toppilansalmi-Hietasaari rakennusinventointi 1992, 1993. OKA.)
Kuinka Kymppi on tullut yhdistyksemme käyttöön ja ajan myötä rakennukset omistukseemme:
"1980-luvun vaihteessa vasemmiston sisäinen hajaannus johti myös eläkeläisjärjestön (Oulun Eläkeläiset ry.) hajoamiseen. Järjestöstä irtaantuneet perustivat uuden yhdistyksen, Oulun työväeneläkeläiset, joka hankki oman kesäpaikan Hietasaaresta entisestä Laanisen talosta osoitteessa Puomitie 10. Politiikan merkitys on sittemmin vähentynyt yhdistyksen toiminnassa ja toimintaan on liittynyt ihmisiä vaihtelevista taustoista." (Ulla Pohjamo)
Uuden yhdistyksen tarkka
perustamispäivä on 27.6.1978 ja alkuperäinen nimi on ollut
Eläkeläiset ry:n Oulun yhdistys.
Kesäajan toimintaa varten
yhdistys on saanut v.1985 Oulun kaupungilta vuokratuksi Hietasaaresta
vanhan omakotitalon tontteineen.
Nimen muuttanut kokous on pidetty
20.2.1989 ja uudeksi nimeksi on päätetty nykyisinkin käytössä
oleva Oulun Työväen Eläkeläiset ry.
Vuonna 2015 yhdistys osti
Oulun kaupungilta tontilla sijaitsevat rakennukset omistukseensa,
tontin jäädessä vuokralle.
Oulu 7.10.2017 Teuvo Blomster